Nyt uutta Suomessa!” on tutkitusti tehokkain mainoslause

adminretrom

Kuluttajien uutuudennälkää ja muista erottumisen viehätystä on osattu ruokkia jo mainosteollisuuden alkuajoilta lähtien. Mainoshistorian kirjoittajat ovat todenneet Nyt uutta Suomessa! -lauseen olevan myyvin, tehokkain ja ajattomin mainosslogan kautta aikain. 

Uusia kasinoita ja muita lisääntyneen vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia kaivattiin myös Suomeen teollistumisen alkuvuosina. Aikakautensa suuria innovaatioita olivat kahdeksan tuntinen työpäivä ja kaksipäiväinen viikonloppu. Vielä muutamaa vuotta aiemmin perheenäitejä oltiin ilahdutettu separaattorilla, joka erotteli maidosta kerman helposti, keskipakoisvoimalla. Kuinkahan moni nykyvaimo ilahtuisi vastaavasta isännän tuomasta tuliaisesta markkinoilta? Vain äärimmäisen Slow lifen tavoittelijat harkitsisivat edes oman lypsylehmän hankkimista kotipirtin pihapiiriin.

Teollistuminen mullisti myös vapaa-ajan vieton

Teollistumisen myötä yhteiskunnan työnjako tehostui. Kaikkien ei enää tarvinnutkaan raataa leipänsä eteen alkutuotannon parissa. Vielä sotien jälkeen, evakkoja asutettaessa, katsottiin perheiden tarvitsevan oman pientilan oheen laajalti peltoa perunan ja viljan viljelykseen, navetan lehmiä varten ja riittävästi metsää polttopuiden hankintaan. Omavaraisuus oli elinehto.

Teollisen vallankumouksen myötä Suomenkin kaupunkeihin marssitettiin uusia tuotantolaitoksia. Tehtaisiin tuotiin tehokkaita koneita, jotka mahdollistivat nopearytmisen massatuotannon ja yhteen tehtävään erikoistumisen. Työntekijät toimivat ennalta suunniteltujen prosessien ja koneiden ehdoilla, mikä teki työtehtävistä erillisiä, yksinkertaisia suoritteita. Yksitoikkoisuudesta huolimatta, tämä toi toisaalta myös helpotusta työntekijöille, sillä kunkin työläisen osuus oli mahdollista korvata toisella tehtävän hoitajalla. Työtä voitiin aikatauluttaa, tauottaa ja tehdä kolmessa vuorossa, jolloin kullekin jäi myös vapaa-aikaa.

Sotavuosien jälkeen myös puolivalmisteet löysivät tiensä kauppoihin helpottamaan kiireistä arkea. Perheiden keittiöihin hankittiin jääkaappeja ja muita sähköisiä kodinkoneita. Pölynimuri oli suuri edistysaskel mattojen tomuttamiseen ja lattioiden lakaisemiseen verrattuna. Vaikka perheiden omavaraisuus oli ollut aiemmin ainoa selviämisen mahdollisuus, myös viehätys ja arvostus omavaraistalouteen jatkui vielä pitkään. Korkeissakin yhteiskunnallisissa tehtävissä toimivat säilyttivät yhteytensä maataloustaitoihin, metsänhoitoon ja oman kotipuutarhan vaalimiseen.

Kaupunkiasuminen ja muoti kulkivat käsi kädessä

Teollisten työpaikkojen lisääntyminen houkutteli ihmisiä kaupunkeihin. Maaseudulta tulleet nuoret asuivat alkuun sukulaisten luona, ahtaissa hellahuoneissa tai alivuokralaisina aiemmin kaupunkeihin siirtyneiden asukkaiden nurkissa. Tilantarve ja odotukset asumisen tasosta olivat aivan toista kuin nykypäivänä. Oma sänky ja pikkuruinen keittolevy tuntuivat kaupunkiin muuttaneesta maalaisnuoresta suurelta edistykseltä.

Vapaa-aikaa vietettiin kaupungin kaduilla, puistoissa ja elokuvateattereissa. Tämä sai huomion kiinnittymään myös ulkonäköön, joten tyylikkäät kampaukset ja kauniit, muodinmukaiset vaatteet tulivat välttämättömiksi kulutuksen kohteiksi. Kasinomuodin kehitys on kulkenut käsi kädessä yhteiskunnan muun pukeutumismuodin kanssa: muodolliset asut ja huolitellut kampaukset ovat vuosikymmenien aikana vaihtuneet rennompaan ulkoasuun.

Suomalaiset viettävät nykyäänkin paljon aikaa maaseudulla ja luonnossa, ja silloin asu onkin yleensä hyvin rento ja käytännönsanelema. Laittautuminen kaupunkireissua varten on tuttua varmasti jokaiselle mökkiläiselle. Viime aikoina yleistyneet kotiin tilattavat ruoka- ja päivittäistavarakuljetukset onneksi vähentävät tätä mökkiläisen laittautumispainetta. Samoin nettikasinoon lähtiessä on vapaus rentoon pukeutumiseen ja viimeistelemättömään kampaukseen.

Saippuamannekiinit ja tupakkasankarit

Ajattelepa, jos joutuisit vuosikausien maalla asumisen jälkeen muuntautumaan äkisti kaupunkilaiselle sopivaan ulkoasuun ja käyttäytymismalliin? Ihmekös, että naistenlehdet ja elokuvatähtien esittelemät asut ja kampaukset kuuluivat maalaistyttöjen suosikkilukemistoon. Maailmalta kantautuvat uutuudet tulivat pikkukyliin tutuksi juuri lehtien avulla, sillä televisiot yleistyivät visuaalisen kulttuurin levittäjinä vasta 1960-luvulla.

Tunnettujen näyttelijöiden avulla myytiin tuohon aikaan jopa saippuaa. Tältä ajalta on peräisin muun muassa mainoslause: ”Yhdeksän kymmenestä elokuvatähdestä käyttää Lux-saippuaa!” Tämän saippuamerkin mainoskasvoina sädehti kotimaassa näyttelijä Elina Salo. Havin Palmu-saippuaa ja muita sarjan ihonhoitotuotteita myytiin Regina Linnanheimon kasvoilla ja kohtalokkaalla katseella. Iskelmälaulajana tunnettu Laila Kinnunen mainosti puuterimerkki Ponds’ia ja osallistui täten myös lanseeraamaan ”make up” -sanan tuloa Suomeen.

Entä muistatko ajan, jolloin tupakoiminen oli miehekästä ja coolia? Tupakoiva mies oli seksikäs ja naisten katse seurasi tällaista sankaria haikaillen. Boston-tupakan mainoksessa huomiota kaipaava nainen nojaa kaihoisasti harteikkaan uroon olkapäähän, tämän katsellessa kaukaisuuteen tupakansavun läpi. Bristol-tupakan mainoslause kertoo pienen, onnettoman rakkaustarinan: ”Tyttö poltti sydämens, mutt poika Bristolin.” Elokuvamaailma teki tunnetuksi tupakointiin liittyvän elekielen, joka nykykatsojalle näyttäytyy ylimaskuliinisena ja sovinistisena.

Tupakkamainontaa ryhdyttiin rajoittamaan 1964, mutta vasta vuonna 1971 savukkeiden tv-mainonta kiellettiin kokonaan. Elokuvissa tupakat sen sijaan yhä savuavat ja tuoreissakin Oscar-voittajissa sauhutellaan yli tuhat kertaa. Nykypäivänä on enää vaikeaa löytää tyylikästä lännenmiestä tupakkamainoksesta muualta, kuin retromainosten galleriasta. Charmikkaat miehet on korvattu tupakka-askien varoittavilla kauhukuvilla.

Kirjoittaja: